Osui ja upposi, kun rupesin inventoimaan hankkimiani koulukirjoja. Siis ihan hullua, tällainen läjä niitä on edellisten opiskelujeni ja nykyisen aikana kertynyt:
Myönnän, olen oppikirjaholisti. En ole vielkään heittänyt menemään tai myynyt mm. lukioaikaisia kirjojani, jos vaikka haluaisin kerrata ruotsin kielioppia...????? Tiedän, pyörittelen täällä itsekin silmiäni. Kauhuissani katson, kuinka ihmiset luopuvat krjoistaan... Siis ihan kauheaa, jos vaikka haluaisin kerrata histologian kirjasta, miltä H&E-värjätty maksa näyttää tai vaikka van Gieson-värjätty paksusuoli, enkä enää voisi! Juu niin varmaan. Pölyttymään nuo jäävät. Ja näissä opinnoissa hullun ja viisaan ero on juuri tässä: ei näitä kirjoja ihan oikeasti tarvitse, ainakaan suurinta osaa. Luentomateriaaleilla pärjää mainiosti. Mutta riittääpähän tuossa läjässä ihmettelemistä: minne tuo kaikki tieto on päästäni kadonnut? :D Mustaan aukkoon ilmeisimmin.
Herra Koiruuskin oli sitä mieltä, että kannattaisi kuvata jotain järkevämpää, kuten hänen karvaista kaudaaliosaansa:
Kirjoista puheen ollen, jos aivokapasiteetiltani kykenen, niin lainasin kirjastosta kirjan "Handbook of Behavioral Problems of the Dog and Cat" (Lansdberg, Wunthausen, Ackerman; 2 ed.). Kirjassa on käyty läpi erilaisia yleisiä käyttäytymisongelmia, joita esiintyy klinikalla vastaanotolla sekä kotona. Eläinlääkäriltähän usein kysytään neuvoja, tai eläinlääkäri joutuu niitä antamaan käytönongelmien ratkaisemiseksi. Voi olla myös tilanne, että koira tai kissa on niin yhteistyökyvytön, että ongelmaan joudutaan etsimään ratkaisia jo vastaanotolla. Aika paljon asiaa on kyseisessä kirjassa, katsotaan, mitä saan luettua. Herra Koiruus on hieman kyseenalaistavan näköinen :D
 |
| You're going to read this book? Really? |
 |
| Really? |
 |
| Ah, whatewwö... |
Yks toinenkin kirja on lainassa kliinisen ravitsemustieteen kurssin takia, "Koiran ruokinta ja hoito". Mä olen aivan hurahtanut koiranruokintaan, herra Höperö on syönyt raakaruokaa nyt parisen vuotta. En harrasta barffia sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan pikemminkin yritän syöttää koiralleni lihoja, sisäelimiä ja luita ns. pre model:in mukaisesti. Ravitsemustieteen kurssin innoittama innostuin laskemaan Herra Höperön ravintoaineiden saannit, ja todella kiinnostavaa oli huomata, että pientä fiksausta oli ruokinta vaikka. Hyviä ohjeita laskemiseen löytyy juuri kyseisestä kirjasta. Siitä taisi tulla mun suosikkikirjani, ja haluaisin hankkia sen ihan omaksi!
Ja nyt nauttimaan ilmeisen harmaasta syyspäivästä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti