Tuo otsikko oli ehkä enemmänkin itselleni tarkoitettu kehu, tokaisu taikka uskon valaminen näihin päiviin. Väsymyskoomassa kulkeminen ei kieltämättä ole ihan kauhean herkullista :) Joka toinen viikonloppu häämöttävät viikonlopputyöt kummittelevat mielessä joka toinen maanantai. No, oikeasti olen onnellinen että töitä on!
Eilen oli ensimmäinen pieneläinsairaalapäivystykseni! Kaikesta jännittämisestä ja jopa kauhusta huolimatta se meni todella kivasti :) Uskokaa tai älkää, vastailin jopa päivystyspuhelimeenkin O.o Eikä se ollut ollenkaan niin pelottavaa kuin olisin uskonut. Tällä kertaa soittaneet ihmiset olivat mukavia ja tietysti ainoastaan huolissaan rakkaasta lemmikistään. Ja miten ihana tunne pystyä auttamaan ja neuvomaan. Onneksi olin valmistautunut hyvin ja kirjoittanut itselleni vihkoon aika hyvät rungot yleistutkimuksen teosta ja muistiinpanot. Lisäksi otin vastaan ensimmäisen potilaani, kirjoitin anamneesin sekä tein yleistutkimuksen. Se on ihan oikeasti todellisuutta, että alan integroitumaan eläinlääkäriyhteisöön pikkuhiljaa. Paljon on matkaa vielä edessä, mutta tästä se alkaa. Täytyy vielä kehaista nykyisiä 5. vuosikurssilaisia, olivat todella auttavaisia ja ystävällisiä :)
 |
| http://www.urdogs.com/wp-content/uploads/2015/07/Dogs-and-Vets-1.jpg |
Ja sitten ihan koirakuulumisia, mun pieni vuotias herra H sai läpäistyä vesipelastuskokeen soveltuvuuskokeen täysin pistein :)
Nyt sitten täytyisi aktivoitua taas jäljestämisen suhteen ja alkaa oikeasti miettimään sitä palveluskoirien käyttäymiskoetta (BH-koe)... Josko sitä vaikka ensi vuonna saisi sen suoritettua! :)
Mutta nyt takaisin sorvin ääreen, lisurihommat kutsuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti