"Mikä on ollut pahin/kauhein/ikävin kokemuksesi hevosen kanssa?"
Onneksi tähän astisista kysymyksistä juuri tämä on se, johon minulla ei oikeastaan ole vastausta. Olen kumma kyllä säästynyt elämässäni puremilta, potkuilta, pahoilta putoamisilta ja muilta onnettomuuksilta, sekä suurilta menetyksiltä hevospuolella. Toki pieniä yksittäisiä juttuja on sattunut, putoaminen esteillä niin, että en meinannut henkeä saada pitkään aikaan, ja toisaalta taas pelottavia hetkiä maastossa ison, 5-vuotiaan ryöstävän hevosen kanssa. Mutta nämäkin ovat sellaisia ihan normijuttuja, joita ei oikeastaan edes voisi kuvailla adjektiiveilla paha, kauhea tai ikävä :) Toivotaan, että sama onni ja tuuri jatkuu, mutta toisaalta tämä myös kielii hevosköyhästä elämästäikin :( Jos ei hevosia pahemmin harrasta, niin ei voi sattuakaan mitään.
Eli tällä kertaa näin köyhä tarinointi, piristetään sitä nyt vaikka vuokraheppani kuvalla:
Huomenna onkin sitten itsenäisyyspäivä! Me ei sitä tänä(kää) vuonna vietetä mitenkään ihmeellisemmin, yleensä olemme laittaneet muutaman kynttilän palamaan ikkunalle ja joskus kuuntelemme aina niin upean Finlandian. Huomenna aikataulu on tosin sen verran kiireinen, että voi olla ettemme edes tuonkaan vertaa ehdi Suomen itsenäisyyttä juhlistamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti