Kevään viimeinen kurssi vetelee viimeisiään, muutama luento ja muutama harjoitus, sitten se olis niinku siinä (paitsi ne teurastamot....). Tänään oli yleistutkimusharjoitus, jossa tehtiin yleistutkimus koirillemme. Otin "vapaaehtoiseksi" herra A:n. Tai luulen, että minkälainen loma vaan herra H:sta on A:lle luksusta ja poika oli oikein mielellään opiskelijoiden kopeloitavana :)
Tällä viikolla on ollut myös hevosten yleistutkimusharjoitus, hevosten käsittely- ja lääkitsemisharjoitus, laboratorioharjoitus (veri- ja virtsanäytteelle) sekä vuorovaikutusharjoitus. Vuorovaikutusharjoituksessa harjoittelimme pienryhmässä kohtaamaan asiakkaana eläinlääkärin ja toisinpäin, eläinlääkärinä asiakkaan erinäisissä vaativissa tilanteissa. Oli todella opettavaista, vähintääkin tuli uusia piirteitä vähän etäisemmiksi jääneistä opiskelukavereista esiin, ja siis hyviä piirteitä. Kyllä on hienoja eläinlääkärin alkuja tässä kasvamassa, ei voi kun ihmetellä nuorten ihmisten suurta kypsyyttä hoitaa vaikeita tilanteita. Vuorovaikutusharjoitus oli itselleni vaikea, kun en ole mikään näytttelijä ja jouduin muutenkin luonteelleni vaikeaan tehtävään mukaan, mutta se opetti kyllä paljon ja pisti miettimään tulevia asiakaskohtaamisia. Tätä on niin paljon puitu opiskelutovereideni kanssa, että tällä hetkellä en jaksa siitä tämän enempää kirjoittaa, muuta kuin näitä saisi kyllä olla enemmän, tai ylipäätään keskustelua eläinlääkärin henkisistä ja sosiaalisista ominaisuuksista. Harjoitusta vetänyt eläinlääkäri kovasti toivoi, että tiedekunnassa keskityttäisiin enemmän vaalimaan meidän empaattisuutta ja eläinrakkautta, eikä niin että meistä tehdään tunteettomia koneita. Pistää kyllä miettimään omia suunnitelmia 5. vuodelle, kun ollaan klinikalla. Jos opettajat eivät ole osaavia opettamaan, niin pitäisikö lähteä merta edemmäs kalaan jonnekin, missä on vielä niitä ihania vanhoja partoja, karismaattisia ja sympaattisia vanhoja miehiä opettamassa "tyttösille", kuinka skalpellia pidetään kädessä :) Koska kuulemma vielä joskus meidänkin tiedekunnassa oli tällaisia opettajia, ja silloin vielä ihmisistä kasvatettiin rohkeita mutta herkkiä, jämäköitä mutta ystävällisiä.
Yleistutkimusharjoitus tänään oli kiva, mutta vielä on käsien herkkyydessä paljon opeteltavaa. Imusolmukkeet lumpsahtelevat sormien välistä ja pulssit katoilevat, koirat ovat ilmeisesti kuolleita kun ei hengitysääniäkään kuulu ja palpoidessa sormiin tuntuu vaan tasaista massaa. Mut kai nämäkin tulevat jossain vaiheessa paremmin tutuiksi! :D
Mut nyt nukkumaan, väsyttää ihan pikkasen ja viikonloppuan on tiedossa äitienpäivää kera hevostelun :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti