Öistä unettomista,sydämestä synkästä, ajatuksista ankeista, mielestä murheellisesta. Tämä nyt liittyen siihen, että tänään sain vihdoin hyvästellä muutaman ison huolen, ja olo tuntuu monin verroin keveämmältä. Toinen liittyy erään rakkaan ja tärkeän läheiseni terveydentilaan, sain kuulla hyviä uutisia, että ei olekaan mitään hätää! Ja toinen liittyy herra Höperöön, kävimme tänään eläinlääkärissä näyttämässä ihossa olevaa herneenkokoista pattia. Ohutneulanäytteen perusteella kyseessä on aika varmasti hyvälaatuinen eli benigni lipooma, eli tuttavallisemmin rasvapatti. Olin ehtinyt jo, kiitos patologian, diagnosoida kaiken maailman mastsolukasvaimet, mutta onneksi sain itsekin nähdä, että pelkkää rasvaahan se sieltä tuli näytelevylle. Näissä on toki aina riskinsä, jos ei patologille biopsiaa lähetä, että tuliko näyte varmasti edustavasti otettua, mutta onneksi ihana eläinlääkäri otti kolmella neulalla näytteen eri kohdista ja ymmärsi täysin huoleni :) Nyt täytyy vaan seurailla patin kokoa ja toki miettiä, mitä sille kannattaisi tehdä. Rasvapateillehan ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Leikkaus on aina riskinsä nukutuksen takia, joten kovin helposti en siihen hommaan ryhdy. Toki jos patti alkaa mennä pahannäköiseksi, se pitää poistaa todennäköisten metastointien takia. Äh, no murheilta ei voi koskaan täysin välttyä varsinkaan näiden eläinten kanssa! Onhan se rankkaa olla huolissaan läheisistään ja lemmikeistään, mutta ei sanonta "huoleton on hevoseton (lemmikitön?) mies" pidä kyllä aina paikkaansa. Tai pitää, mutta se tarkoittaa myös "huoleton on yksinäinen mies". Kyllä sitä aina silloin tällöin huolestuu rakkaimpiensa puolesta! Onneksi kuitenkin on läheisiä ja rakkaita, joista huolestuakin silloin tällöin :) Se on elämää se!
 |
| Valoa ja varjoa, sopivassa suhteessa - sitä jokainen pienikin elollinen tarvitsee tässä elämän kiertokulussa :) |
 |
| Täysillä uusia seikkaluja päin - toivottavasti useiden vuosien ajan vielä! |
Murheetonta maaliskuuta kaikille lukijoille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti