Ihana kamala pääsykoeurakka

Aihe tuli itse asiassa mieleeni tänään, kun käväisin huvikseni lukemassa Älyvuotoa pitkästä aikaa. Älyvuoto on eri alojen lääkiksiin pyrkivien foorumi, jolla saa vertaistukea, apua ja ehkä jopa koottua lukupiirikin. Itse käytin kyllä hyväkseni kyseistä foorumia, ja voin kyllä rehellisesti sanoa, että siellä saadulla avulla oli suuri merkitys omassa pääsykoeonnistumisessani :)

 

Melkeinpä tarkalleen kaksi vuotta sitten aloitin oman luku-urakkani, kylläpä aika menee nopeasti! Pohjat mulla eivät olleet kovin vahvat, en ollut lukiossa (silloin 1997-2000) lukenut kemiasta ja fysiikasta kuin ne yhdet pakolliset kurssit. Biologiasta sentään pohjalla oli pitkä oppimäärä, ja kirjoituksista M. Muutenkin kirjoitin kohtalaisesti, muistaakseni rivini oli CMMME. Edellisissä opinnoissani onneksi olin tarvinnut kemiaa, joten sen suhteen ei tarvinnut lähteä nollasta, mutta fysiikan kanssa sitten olikin pitkä tie edessä. 8 kurssia! Jälkikäteen voi vain sanoa, että onneksi aloitin ajoissa. Osallistuin myös Valmennuskeskuksen järjestämälle kotikurssille, eli sain seurattua kemian, biologian ja fysiikan opetusta netin kautta kotoa käsin. Saimme läjän tehtäviä joka aineesta kotiin, ja meille järjestettiin muistaakseni kahdet simuloivat pääsykokeet. Älyvuodon lisäksi toinen suuri kiitos menee kyllä tuolle kurssille! Ei siitä lukemisesta ja etekään oppimisesta olisi muuten tullut yhtään mitään.

 

Sen lisäksi, että osallistuin tuolle kurssille ja kuormitin älyvuotoa kymmenillä kysymyksilläni, käytin hyväkseni yhden tyhjänpanttina olevan huoneemme seiniä, ja ripustin seinille läjäpäin tyhjiä papereita, joille piirsin kuvia ja käsitekarttoja lähinnä biologiasta.

 

Biologia kasvaa jo lehtinä päässä! Eikun, tässä kuvassa niin epäedullinen lookki,
likaiset hiukset ja savu nousee korvista...

 

Visuaalisille oppijoille suosittelen lämpimästi! Papereita oli viimeisinä viikkoina jo keittiössämme ja eteisessämme asti, kiinni kaapinovissa, seinissä, ovissa, ovenkarmeissa, mihin vaan sai paperin hyvin sinitarralla tai teipillä kiinni :)

 

Määrällisesti laskin fysiikkaa kaikista eniten. Siitä laskin melkein kaikki lukion kirjojen laskut läpi, Valmennuskeskuksen laskut (muistaakseni 400 kpl) ja sovelletuin osin Kandiakatemian ja Eximian vanhoja tehtäviä (Galenos jäi 2012 hakuvuonna historiaan ja nykyisin pääsykoevaatimuksina on lukion oppimäärät noista kolmesta aineesta). Muistaakseni joskus laskin laskeneeni fysiikkaa melkein 1000 laskua. Kemiasta riitti vähempi, Valmennuskeskuksen laskut, ABI Kemian laskut ja tehtävät, sekä sovelletuin osin vanhoja Epionen, Eximian ja Kandiakatemian laskuja (määrällisesti näitä oli vähemmän johtuen kemian vain 5:stä lukion kurssista). Biologiasta tein ABI Biologian tehtäviä ja Valmennuskeskuksen tehtäviä, sekä itselleni valtavat määrät noita "seinäpiirroksia".

 

 



 

Aikataulutukseni olikin sitten melko hurja, jopa näin itse sanoen! En nimittäin jaksaisi enää koskaan ryhtyä samaan urakkaan uudelleen, ja olin täysin poikki syksyllä, kun koulu lopultakin alkoi. Kesti varmaan puoli vuotta toipua koko hässäkästä. Aloitin tosiaan lukemisen syksyllä 2011 töiden ohella. Valmennuskeskuksen kurssi alkoi joulukuussa, ja tavoitteenani oli pysyä etenkin fysiikassa askel kurssia edellä, etten olisi täysin takapihalla aiheen kanssa.  Joululomalla 2011 pääsin lopultakin käyttämään pääosan ajastani lukemiseen. Työni loppuivat vuodenvaihteessa, ja jäin harkitusti kotiin lukemaan. Luin 8-12 h päivässä tietenkin tauottaen lukemista ja vaihdellen aihetta, kun alkoi tökkimään. Kirjoitin itselleni päiväkohtaisen lukusuunnitelman, mikä oli suureksi avuksi. Pysyin aikataulussa, ja kun päivän aihe oli käsitelty, pystyin hyvällä omalla tunnolla rentoutumaan loppuillan. Samasta syystä pystyin myös nauttimaan vapaapäivistä, joita aikataulutin itselleni sopivasti, ja enenevissä määrin ennen pääsykoetta.

 

 

 

Viikko ennen pääsykoetta yritin olla hyvin kevyellä mielin, ja kertailin lähinnä kevyesti sellaisia aiheita, jotka tuntuivat vaikeilta. Kaksi päivää ennen koetta unohdin täysin kirjat nurkkaan, enkä halunnut edes ajatella koko urakkaa. Tämä teki kyllä todella hyvää pääkopalle!

 

Pääsykokeeseen varauduin kahdella tutulla laskimella (jos toisesta loppuu paristot tai kaadan jännityksessä juomat sen päälle), lyijytäytekynällä + lyijyillä (Hb 0.5), teräväkulmaisella kumilla (jos joutuu pyyhkimään pieneltä alueelta), viivottimella, yliviivaustusseilla sekä eväillä. Eväinä oli helppoa pientä syötävää, ei mitää majoneesileipiä. Hyväksi todettuja ovat viinirypäleet, rusinat, suklaapalat, välipalapatukat ja kaikki, mikä ei sotke, narsku, rätise ja pauku suussa tai ole vaikeasti syötävää. Juomana mulla taisi olla jopa kaksi puolen litran pulloa, yksi kokis ja yksi vesipullo. Mulla oli siis ihan järjetön määrä kaikkea tavaraa mukana, ihme että mahduin omalle paikallei :D Koska tietysti (meinasin unohtaa) mukana oli vielä henkkaritkin. Näistä en ehtinyt syömään kuin muutaman viinirypäleen ja suklaapalan, sekä vähän juomaan kokista. En kertakaikkian ehtinyt tehdä muuta kuin laskemaan ja kirjoittamaan.

 

 

 

Kokeesta en muista mitään muuta, kuin että täysin idioottina katsoin aluksi kelloa väärin, ja luulin, että aikaa on klo 15 asti. Pari tuntia ennen tajusin, että klo 14:han onkin takaraja! Pieni paniikki siinä sitten iskikin... Onneksi olin varautunut jo henkisesti kokeen paineeseen, ja tehnyt strategian itselleni. Aloitin lopusta enkä sotkeutunut heti alkuunsa siihen järjettömään aineistotehtävään, jonka tarkoitus onkin ainoastaan ajaa oppilaat syvään epätoivoon. Tein aluksi vaan helppoja tehtäviä, yritin vähän jokaista, mutta en jäänyt takomaan päätäni seinään. Muistaakseni kaksi tehtävää jäi täysin tekemättä, ja yksi jäi jotenkin vaiheeseen.

 

Tässä kokeen yksi ihanimmista tehtävistä! Näitä opeteltiin nimittäin
valmennuskeskuksen kurssilla vaikka kuinka :)

 

 

Kokeen jälkeen oli erikoinen olo. Toisaalta tuntui, että jotain oli osannut, ja toisaalta oli täysin varma, että en ole lähelläkään pääsykoerajaa...Siitä sitten alkoikin yli kuukauden sietämätön odotus.

 

Yllätys oli, ihan oikeasti ja rehellisesti, melkoinen, kun tulokset tulivat! Olin päässyt sisään melkoisella pistesaaliilla, eli hyvinkin reippaasti yli rajan :)

 

 

Suomalaiseen menttaliteettiin kuuluisi tässä vaiheessa olla vaatimaton, mutta mun täytyy sanoa, että tähän asti tämä on kyllä elämäni suurin ja hienoin saavutus :) Ja voin sanoa, että olen itsestäni ylpeä, että jaksoin lukea noin hillittömiä määriä. Samalla voinkin siis myös todeta, että tämä on todellakin tehtävissä, jos tahtoa ja halua riittää! En todellakaan ole kympin oppilas, ja lukioajoistanikin on jo aikaa. Eli rohkeasti vaan tavoittelemaan sitä omaa unelmaa, älkää antako kenenkään, opettajien, opojen, kaverien, perheejäsenten ja ennen kaikkea itsenne lannistaa teitä! :)

Joten kaikille ensi kevään pääsykokeeseen tähtääville, oli ala mikä hyvänsä, tuhasittain onnea, tarmoa, sinnikkyyttä, itseluottamusta ja optimismia! :)