... joka kaikessa viisaudessasi rupesit tutkimaan sitä homeella kontaminoitua bakteerimaljaa, jolta lopulta löysit homeen tuottaman penisilliinin vuonna 1928! Nimittäin siitä alkoi pitkä matka, joka lopulta johti vuoteen 2013, tänne Suomeen ja parantamaan tämän minun kamalan sitkeän tautini. Voisin suudella noita antibiootteja, vaikka joku niin hyvin kirjoitti: hyvä renki, huono isäntä. Mutta voi kiitos antibioottien tutkijoille ja löytäjille, epäusko alkoi jo tulla. Eilen lopultakin sain lopulliset viljelyn tulokset, ja kurkussani kasvoi jokin niin karmea sekaviljelmä pöpöjä, että viljely jouduttiin lähettämään Tampereelle analysoitavaksi. Kurkku ei vaan parantunut yhtään, korvia alkoi särkeä ja kuume sahasi edes takaisin 37:n ja 38:n välillä päivittäin. Ei tuo kuulosta pahalta, mutta se kurkkukipu oli jotain aivan järjetöntä. Eilen sain siis myös kuurini alulle, ei kylläkään penisilliiniä vaan klindamysiiniä. Ja aaaah, tänää nieleminen jo sujuu paremmin ja nieluni näyttääkin ihimilliseltä :) Voimat ovat täysin kateissa vielä, koiran vapaanajuoksutuksen jälkeen pitki mennä miehen kanssa yhdessä kauppaan, mutta nukahdin sikeästi autoon :D Niinpä mies meni kauppaan ja mä jäin vetelemään tyylikkäästi hirsiä kaupan parkkipaikalle.
Ja mun pitää ihan kirjoittaa tuosta löydöstä, mistä en ollut koskaan kuullutkaan (vaikka googlauksen perusteella se on ollut olemassa jo 50 vuotta ainakin tuossa muodossa). Eli kaikki tietävät maitohappobakteerit ripulin hoidossa ja merkityksen etenkin antibioottikuurien aikana. Ongelmahan on tietysti se, että antibiootti tappaa kaikki, myös luultavasti ne maitohappobakteerit. Mutta tadaa, palataan jälleen vuosikymmeniä taaksepäin, vuonna 1923 matkusteli mikrobiologi Henri Boulard Indokiinassa. Siellä hän törmäsi trooppisista hedelmistä tehtyy teehen, jota käytettiin ripulin hoitoon tai ehkäisyyn (wikipediassa tosin lukee, että asukkaat söivät hedelmien kuoria). Hedelmistä hän löysi hiivan, jonka hän nimesi Saccharomyces boulardii:ksi. Tämä hiiva osoittautui tutkimuksissa myöhemmin tehokkaaksi probiootiksi monella tapaa. Aikamoinen veijari, se esimerkiksi nappaa Escherichia coli:n ja Salmonella typhimurium:in kainaloonsa ja vie mukanaan suolistosta ulos. Eli nämä kaksi pahista eivät tällöin pääse infektoimaan isäntäänsä. Se myöskin tuhoaa kaikki pahisten yritelmät suolistossa, jolloin esimerkiksi suolen läpäisevyys ei kasvakaan eivätkä pahikset pääse pusertumaan syntyneitä aukoista elimistöön. Se myöskin paijaa suolen seinämää, jolloin enterosyytit (eli suolen seinämän solut) vahvistuvat ja lisääntyvät, ja tämä veijari saa myös IgA-vasta-ainetuotannon lisäääntymään. Eli aikamoinen supersankari :) Ja se tärkein tietenkin on se, että antibiootit eivät tehoa tumalliseen hiivaan, niin kuin ne tehoavat tumattomiin bakteereihin.
 |
| http://www.apteekkituotteet.fi/WebRoot/Euran/Shops/ Eura/4FE8/00AD/107D/291F/F257/0A28/1050/265F/Precosa_kapseli_20.jpg |
Vielä ei tosin ole tästä tuotteesta pidempiaikaisempaa kokemusta, mutta mainospuheet ainakin vaikuttavat hyviltä. Se, mikä mua tässä tietysti eniten kiinnostaa, on käyttökelpoisuus eläimillä. Tämä postaus alkaa jo viedä voimat, joten äkkigooglauksella löysinkin yhden artikkelin aiheesta: http://www.allnaturalpetcare.com/Holistic_Pet_Remedies/Probiotics-Dogs_Diarrhoea_Antibiotics.pdf. Siinä koirilla tämä kyseinen veijari näyttäisi tehoavan linkomysiinin aiheuttamaan ripuliin (hoito ja ennaltaehkäisy). Mielenkiintoinen valmiste, josta ainakaan itse en ole tosiaan kuullut koskaan. Täytyy pistää korvan taakse tulevaa ammattia varten :)
Koittakaa pysyä terveinä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti